Sijainti

Konneveden itäosassa sijaitseva Istunmäen kylä rajoittuu pohjoisessa Keiteleeseen ja Pohjois-Konneveteen sekä etelässä Etelä-Konnevesijärveen. Istunmäen alue on pääosin tasaista ja loivasti kumpuilevia metsiä sekä rantojen tuntumaan sijoittuneita viljelyksiä. Istunmäen kylästä (koulupiirialueesta) voidaan erottaa alueiden sijainnin ja luonteen mukaan useita pieniä kyläalueita. Istunmäki jakautuu Aholankylään, Kivisalmeen, Mäkäräniemeen, Leskelänkylään, Alakylään, Istunmäkeen (kylän keskusta) ja Jouhtikylään. Kyläalueen halki kulkee Konneveden ja Rautalammin välinen kantatie 69 ja Aholankylän halki Vesannontie 659.

---

Historia

Istunmäki – myös Variskyläksi kutsuttu – on vesistöjen ympäröimä kyläalue. Istunmäen luonnonkauneutta voi ihastella kyläkunnan ensiasukkaan (1500 -luku) Olli Variksen valitsemalta asuinpaikalta Vanhantalon mäeltä tai varsinaiselta Istunmäeltä, jonka päällä emoseurakunnan kirkkoon Rautalammille matkaavat istahtivat lepäämään. Siitä varmaankin kyläkunta saanut nimekseen Istunmäki.

 

Kyläkuntaa halkoo kantatie, joka sai aikoinaan perusparannuksen vasta, kun tieherrat jäivät kelirikkoaikana liejuun kiinni autoillaan. Murheellisempi tapaus oli kun Kivisalmessa sattui lossiturma vuonna 1956, jolloin 15 henkilöä hukkui onnettomuudessa. Paikalla tapahtumasta kertomassa muistomerkki.

 

Kylän keskustassa on kylätalo Varislinna, joka on saanut alkunsa 30-luvun suojeluskuntatoiminnasta. Varislinnaa on kunnostettu talkootyönä EU:n tuella erilaisia liikunta -ja juhlatapahtumia varten. Kylällä toimii myös 100-vuotias aktiivinen kyläkoulu.

Neiturin seudulta löytyy kaksi historiallista kohdetta, vallihaudat ja kanava. Suomen ollessa autonominen osa Venäjää ja venäläisten pelätessä hyökkäystä Ruotsin puolelta, kaivettiin vuosina 1916 -17 yhteistyössä venäläisten kanssa puolustusvallihaudat. Näitä ei kuitenkaan koskaan tarvittu tositoimissa ja nyt ne palvelevat turismikäytössä.

Yksi Istunmäen maamerkistä on luonnonkaunis Neiturin kanava (980 m), jolla Keitelejärvi yhdistettiin yli neljä metriä alempana olevaan Konneveteen. Kanava rakennettiin vuosina 1918–26 ja se tarjosi aikoinaan yli 500 miehelle tienestit. Kanavan ylittävän kiinteän sillan alikulkukorkeus on 6,4 metriä.

 

---

Tositarinoita

Suomen sodan aikana (1808–1809) Venäjän armeija liikkui Rautalammen alueella. Seudun talonpojat osallistuivat vihollisen häirintään niin tehokkaasti, että tarinoita heidän toimistaan liikkuu edelleen. Kerrotaan Istunmäen talonpoikien estäneen venäläisten kuriirien läpipääsyn niin tehokkaasti, että venäläisten päällikkö oli tokaissut: ”On helpompi saada kirjeet Ruotsin armeijan läpi kuin päästä Istunmäen talonpoikien väijytyksestä. Niistä ajoista on jäänyt muistoksi Istunmäen ja Konneveden väliselle alueelle korpialue nimeltään ”Kasakkakorpi”. Kostona venäläiset polttivat kaikki Istunmäen talot kesällä 1808 Kuhjoa ja Istumäen talon vilja-aittaa lukuun ottamatta.

(Lähteet: Konneveden rakennusperinnekirja. Istunmäen kyläkirja, Pentti Laitinen ja Istunmäen Warikset 1800-luvulla, Eero Varis.)