Etelä-Konneveden kansallispuisto

Etelä-Konnevesi -järven eteläisen osan saariin ja rannoille sijoittuva Etelä-Konneveden kansallispuisto perustettiin vuonna 2014. Kansallispuisto sijoittuu Konneveden ja Rautalammin kunnan alueille. Vuonna 2016 puistossa kävi 21 600 vierailijaa. 

Ajantasaisimman tiedon Etelä-Konneveden kansallispuistosta ja sen ohjelmapalveluista löydät Metsähallituksen Luontoon.fi -palvelusta ja Facebook-sivuilta.

Kansallispuistosta kerrotaan lisäksi Retkipaikka.fi -palvelussa ja Rautalammin-Konneveden luontomatkailun hankkeiden sivuilla. Virtuaalinen kansallispuisto lennättää sinut tutustumaan kansallispuistoon sen nimikkolinnun kalasääsken näkökulmasta.

Etelä-Konneveden kansallispuiston alueella on useita laavuja ja tulipaikkoja, joista osa on Metsähallituksen ja osa Konneveden ja Rautalammin kuntien ylläpitämiä. Kansallispuiston portti Konnevedellä on Häyrylänranta ja Rautalammilla Törmälän loma- ja kurssikeskus. Kansallispuiston aktiviteetit ja ohjelmapalvelut tarjoavat puistovieraille monipuolista virkistystä luonnon helmassa.

Kansallispuisto kalasääsken mielimaisemassa

Etelä-Konnevedellä veneilet aavoilla järvenselillä tai melot sokkeloisessa saaristossa laakeiden silokallioiden ja pystysuorien kallioseinämien lomassa. Kirkkaassa vedessä voit nähdä syvälle villin järvitaimenen valtakuntaan.

Etelä-Konnevedellä aava järviluonto kohtaa pohjoissavolaiset vuorimaat. Karujen kalliorantojen taakse kätkeytyy sisämaan vehreitä lehtoja. Sykähdyttävien vastakohtien kansallispuistossa patikoit rehevistä lehdoista korkeille kalliorinteille ihailemaan kalasääsken uljasta kotimaisemaa.

Kansallispuiston laaja mannerosa järven itärannalla on todellista vuorimaata, jossa vuorottelevat rehevät lehtonotkelmat ja jyrkkärinteiset, jäkälän ja kilpikaarnaisten mäntyjen koristamat kallionlaet. Rinteiden suojissa on säilynyt vanhoja luonnonmetsiä, joiden valtavat, kaarnarunkoiset haavat tarjoavat elintilaa monille uhanalaisille lajeille. Vanhojen metsien kätköissä asustelevat muun muassa liito-orava, pohjantikka ja kirjava joukko uhanalaisia lahopuuhyönteisiä.

Kalliojyrkänteitä ja puiden runkoja koristavat käävät, jäkälät ja sammalet. Enonniemen ohella monessa saaressa on lehtoja, joissa kasvaa suuria lehmuksia.

Heinäkuussa 2010 Asta-myrskyn syöksyvirtaukset pyyhkäisivät Konneveden yli ja kaatoivat mennessään runsaasti puita sekä saarissa että mantereella. Myrskytuhoja on siellä täällä nähtävissä edelleen. Iso-Häntiäisen saari, jonka puusto lakosi Astan seurauksena lähes täydellisesti, ennallistettiin polttamalla vuonna 2012.

Kansallispuistoa ympäröivä eteläinen Konnevesi on säännöstelemättömän Rautalammin reitin kirkasvetinen keskusjärvi. Sen viileät vedet ovat luonnontilaisen järvitaimenen tärkeimpiä elinalueita Etelä-Suomessa.

Etelä-Konnevettä reunustavat molemmin puolin vapaana virtaavat kosket: idässä Konnekoski ja lännessä Siikakoski.

Järvi on merkittävä pesimä- ja levähdysalue vesilinnuille. Järvellä liikkuja voi tuskin olla kohtaamatta paikkauskollisia kalasääskiä, joiden kanta kansallispuiston alueella on keskisen Suomen tihein. Kansallispuiston tunnuksessa kalasääski istuu risupesällään ja katselee ulapalle. 

Pyhiä paikkoja vesireitin varrella

Rautalammin reitti on ollut merkittävä vesiväylä jo esihistoriallisella ajalla. Konneveden rannoilta tunnetaan muun muassa kivikautisia asuinpaikkoja ja varhaismetallikautinen hautaraunio.

Kansallispuiston kaakkoislaidalla, Hankaveden rannalla kohoavan Toussunlinnan pystysuorasta kallioseinämästä on löydetty Pohjois-Savon ainoa kalliomaalaus. Ihmishahmoksi ja katkelmallisiksi hirvikuvioiksi tulkitun maalauksen voi nähdä ainoastaan veneestä tai jään päältä. Osan vuotta maalaus on veden alla.

Kansallispuistossa liikkuessasi muistathan, että kalliomaalaukset ovat muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja.

Pohjois-Lanstun saaressa kulkija kohtaa kuolleiden karsikon. 1800-luvulla kirkkomatka vei Konnevedeltä Rautalammin emäpitäjään. Saattomatkan keskivaiheilla pysähdyttiin ympäristöstä selvästi erottuvaan Lanstunsalmeen, jossa vainajan nimi ja kuolinaika kaiverrettiin puunrunkoon.

Kapea salmi muodosti symbolisen rajan elävien maailman ja tuonpuoleisen välillä. Uskottiin, että kun kummittelemaan lähtevä vainaja näkisi petäjän kyljessä oman nimensä ja ristin, hän ymmärtäisi pysähtyä tälle rajalle. Karsikkopuita on Pohjois-Lanstun kalliorannalla yhä kymmenen, mutta melkein kaikki kaatuivat Asta-myrskyssä vuonna 2010. Eniten kaiverruksia sisältävä karsikkopuu on siirretty Konneveden kotiseutumuseoon.

Lähde: Luontoon.fi

Etelä-Konneveden kansallispuiston aluetta hoitaa

Metsähallitus Etelä-Suomen Luontopalvelut

Puistonjohtaja Tuula Peltonen, tuula.peltonen@metsa.fi, puhelin 0206 39 5268

Erikoissuunnittelija Raimo Itkonen, raimo.itkonen@metsa.fi, puhelin 0205 66 5060

Top